24.8.2025 – Ylämäki
- Toni Paloheimo

- 24.8.
- 2 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 27.8.
Kuuntele...
Katsele...

Tai lue...
Reilu viikko on kulunut metsäojitusten rajoittamista koskevan kansalaisaloitteen aloituksesta, ja nyt on törmätty ensimmäiseen kunnon ylämäkeen. Aloitukseen saakka kaikki asiat etenivät rivakasti, kiitos kaikkien tiimiläisten ja auliisti apuaan jakaneiden asiantuntijoiden. Hyväksyntä oikeusministeriössäkin oli valmis vuorokaudessa, vaikka olimme varautuneet jopa kahden viikon odotukseen. Aloitteen avautumisen jälkeen ensimmäisten päivien aikana vauhti allekirjoituksissa oli ripeää, vaikkakin trendi päivästä toiseen laskeva, kuten oheisesta kuvaajastakin näkee. Toiveikkuus pysyi korkealla, vaikka punainen viiva lähestyi koko ajan. Se ilmoittaa kuvaajassa allekirjoitusten määrää, toisin sanoen 275 nimeä, joka tasaisella tahdilla pitäisi joka päivä saada, jotta aloitteen maksimiajan eli kuuden kuukauden aikana ehtii kertyä tarvittavat 50000 nimeä. Alun pudotuksessa toivoimme, että oikeneminen tapahtuu ennen rajaa ja kannatuksen kertyminen jatkaa hyvällä polulla. Ei tapahtunut eikä jatkunut. Päädyimme kuoppaan, josta ylös vie vain työläs ylämäki.
Tunnelma on nyt vähän kuin hiihtäjille, jotka vuodenvaihteen hiihtokisaviikon viimeisenä päivänä ensin liu'uttavat suksea kepeästi loivaan alamäkeen, kunnes saapuvat jyhkeän laskettelurinteen juurelle. Siitä alkaa armoton kuokkaaminen, ja vauhti laskee lähelle nollaa. Aloitetiimimme on nyt maistanut nousun ensimetrit ja tuntee happotasojen elimistössä nousevan. Kuinka hitaaksi voi vauhti oikein mennä? Paljonko tätä on vielä jäljellä?
Oikeasti on ihan mahdotonta tietää, miten allekirjoituksia aloitteelle kertyy. Emme ole aiemmin olleet sellaista tekemässä, eivätkä eri kerrat todennäköisesti edes ole sisaruksia keskenään. Oletettavaa on, että tämänkaltaisen poliittisen aloitteen ja kannanoton onnistuminen tai epäonnistuminen ovat monien tekijöiden summaa: mistä yhteiskunnassa juuri silloin puhutaan, kuinka tuttu aloitteen asia kokonaisuudessaan on ihmisille, miten läheltä se liippaa ihmisten omaa elämää ja hyvinvointia, millaisia oheisvaikutuksia aloitteesta voidaan kuvitella syntyvän, näyttäytyykö aloitteen kannattaminen omassa lähipiirissä hyvänä, neutraalina vai huonona asiana ja niin edelleen. Sillä ei ole väliä, pidänkö vai enkö pidä epätietoisuudesta, mutta sitä on joka tapauksessa odotettavissa.
Tiimillämme on lisähaasteena, ettei meillä entuudestaan ollut vahvaa presenssiä sosiaalisen median palveluissa. Olemme nyt alkaneet lennossa harjoittelemaan aktiivista toimintaa eri somealustoilla. Itselläni on ollut viikon tiivis pikaopintomatka Instagramin saloihin. Olen todennäköisesti ehtinyt kokeilla kaikki perusjulkaisutyypit, tehnyt videota, opetellut hyödyntämään graafikkomme tekemää upeaa kampanjailmettä ja silmä kovana seuraillut, mikä toimii ja mikä ei ja pystyykö siitä ylipäänsä vielä sanomaan yhtään mitään. Koen oppineeni paljon, vaikka tiedän, että minulla on yhä paljon enemmän oppimatta. Ehkä pitäisi löytää opastajaksi oikea Insta-sensei, jottei tarvitsisi jokaista virhettä käydä kokeilemassa ihan omakohtaisen itse.
Nyt olemme olleet pian kuusi päivää kuopassa punaisen viivan alapuolella. Kehityksen kääntäminen ei ole vielä onnistunut, vaan jokainen päivä on ollut allekirjoituksien osalta edellistä huonompi. Tänään tulee taas uusi pohjanoteeraus. Kuinka pysähdyksiin vauhtimme voi pudota? Voiko se pysähtyä tyystin? Kysymyksiä vilistää mielessä, ja epätoivo jo kulisseissa pukeutuu rooliasuunsa astuakseen pian näyttämölle.
Toisaalta moneen asiaan täytyy olla tyytyväinen. Aktiivisuutta on meillä itsellämme ollut somessa kiitettävästi. Olemme kokeilleet kolkutella monille oville ja etsiä paikkoja, joissa viestimme resonoisi, ja tapoja, joilla sen ääni kantaisi. Jotain olemme jo oppineetkin, vaikkemme missään nimessä vielä riittävästi. Näyttömäärät ovat kuitenkin kasvaneet ja verkosto laajentunut. Ne eivät voi olla huonoja asioita. Aika näyttää, ovatko ne riittävästi ja saammeko puhallettua niihin tarpeeksi lentoa, jotta pystymme palaamaan takaisin punaisen viivan yläpuolelle. Iloisin asia tällä viikolla on ollut se, että somen salojen koodin purkaminen ja erilaisten sisältöjen tekeminen on ollut todella hauskaa. Kävi aloitteelle miten hyvänsä, turhaa ja merkityksetöntä kaikki työ ei missään tapauksessa ole ollut.



Kommentit